perjantai 3. helmikuuta 2017

Vuoristorataa

Täällä sitä ollaan, taas. Todella pitkä hiljaisuus on takana ja elämä on tällä välillä ollut aikamoista vuoristorataa. Elämä ei aina mene niinkuin suunnittelee ja eteen tulee aikamoisia esteitä ja kuoppia, joista on vaan selvittävä. Lyhykäisyydessään; erosimme poikaystäväni kanssa. Joskus vaan käy näin. Ja olen tilanteeseen nähden ihan okei. Ympärilläni on onneksi paljon ihania ihmisiä, jotka auttavat eteenpäin ja pitävät pystyssä kun elämä käy vaikeaksi. Uusi kämppäkin on hankittuna ja suurin osa inhottavista asioista on hoidettuna. Rahatilannekin meni sellaiseksi, että nyt ei ole varaa käydä ratsastamassa. Ärsyttää, mutta pakko elää sen mukaan. Onneksi kotikotona odottaa ihana karvapallero Wagner <3. 

On tullut vietettyä aikaa haalareissa
Ja ennen joulua käytiin kummitädin ja serkun kanssa issikkamaastossa, oli huippureissu <3
Mutta elämästä löytyy paljon positiivisiakin juttuja. Ihan parin viikon päästä Elli&Veera reissaavat tänne Kajaaniin ja siitä pari viikkoa niin suuntaan itse Poriin ja kotikotiin. Välissä on myös mummin 70v. reissu ja kaikkea muuta kivaa. Koulussakin on ihan jees, vaikka tuhat ja sata tehtävää kuormittaa ihan hulluna. Siitäkin tosin siedettävää tekee ihanat luokkakaverit ja kiva ympäristö. Kajaanista on tullut ihan koti ja viihdyn edelleen superhyvin!  

Aina yhtä ihanat ja tärähtäneet!

Maisemat uuden kämpän ikkunasta ei ole ollenkaan huonot :)

Tänäkin vuonna on tullut jo riekuttua haalareissa

Tällaista täällä ja kirjoitusfiilikset alkaa palailla taas! Toivottavasti ne myös pysyvät, eivätkä koulutehtävät vie kaikkea intoa. Kuvina on lähiaikojen ihania hetkiä ja asioita joulu- ja tammikuun ajalta <3. 

Ja tuo Haloo Helsingin uusi biisi, Hulluuden highway, kuvaa todella hyvin tämän hetkisiä fiiliksiä. Suosittelen kuuntelemaan, jos et jostain syystä ole niin vielä tehnyt ;). 

Tätä on ikävä<3