Kurkistus meidän kotiin

Haluan nyt esitellä teille hieman meidän pientä kotia. Oikeastaan mikään ei ole täällä vielä ihan valmista ja tavarat hakevat paikkojaan. Onneksi 54neliössä on hieman varaa pyörittää tavaroita ympäri. Muutamia asioita puuttuu, mutta hei, sehän kuuluu asiaan! Tykkään kyllä ihan älyttömästi tästä kämpästä ja erityisesti sijainnista. Ei varmasti muuteta täältä pois ennenkuin on ihan pakko! :)

Meidän asunto on siis 2h+keittiö sekä vaatehuone ja wc. Keittiö on juuri sopivan kokoinen ja simppeli! Ainoa mistä en tykkää on tuo ruokapöydän kannen väri.. Suunnitteilla olisi maalata se tässä lähiaikoina (eli ehkä ensi keväänä:D). Kaappeja on toki tasojen yläpuolellakin ja jääkaappikin löytyy, mutta ne oli hankala saada mahdutettua kuviin.

Sitten on meidän "käytävä", jonka varrelta löytyy (kuvasta katsottuna) suoraan edestä etuovi, vasemmalla keittiö ja sitten makuuhuone. Oikealle puolelle jää ovet vessaan sekä vaatehuoneeseen. Peilin haluaisin pois tuosta pienen lipaston päältä ja seinälle, en vain ole ratkaissut vielä miten se onnistuu.

Makuuhuoneesta löytyy minun pieni "laittautumisnurkkaus" sekä sänky ja muutama kaappi. Ja taas, yöpöytien väri on mielestäni hölmö, joten nekin taitavat mennä maalaukseen. Ja onhan tuolla vähän tyhjää, jotain pientä olisi kiva keksiä lisäksi!

 Meidän olkkarista tykkään tosi paljon! Ikkunareuna onkin jo melko valmis ja selkeä, mutta tämä miesreuna on vielä vähän vaiheessa. Muutoksia on tuohonkin tullut sen verran, että pöytä on vaihtunut kevyempään ja yksi lamppukin on saatu paikoilleen. Matto vielä uupuu tuosta pöydän ja tuolin alta. Ja löytyy meiltä parvekekin, jonka näkymät selviää seuraavista kuvista. Kaikinpuolin ihana pikkuinen koti, jossa viihdytään molemmat tosi hyvin<3.

Eräliikuntaseikkailu

Postaus on lojunut luonnoksissa jo kaksi viikkoa, mutta vasta nyt on aikaa tulla kirjoittamaan se loppuun. Ah, niin paljon vapaa-aikaa.. :D

Heti koulun alussa pääsimme osallistumaan johonkin todella mielenkiintoiseen ja erilaiseen "tapahtumaan". Kyseessä oli erään opiskelijan opinnäytetyö, joka toteutettiin nimellä eräliikuntaseikkailu. Eräliikuntaseikkailuun kuului elämyksellisyyttä, jännitystä, fyysistä työtä, ryhmäytymistä ja kaikkea muuta mukavaa. Seikkailu toteutettiin Kainuun Prikaatin metsissä ja tiloissa sekä asiaan kuuluvasti armeijan harmaissa. Ensimmäisinä koulupäivinä kun saimme sovittaa M05:sia ja muita kamppeita, alkoi tunnelma olemaan jo hieman jännittynyt. Kukaan ei tiennyt mitä tuleman piti.

Varustelistan mukaisissa vermeissä piti saapua koululle 7.9 klo 7:15. Siellä meitä tönötti kasa jännittyneitä uusia opiskelijoita, valmiina seikkailuun. Tismalleen ajallaan mutkan takaa kurvasi hyvin näyttävästi armeijan ajoneuvoja; paseja, nasuja sekä autoja. Niillä meidät kyyditettiin prikaatin alueelle ja jo tuo reissun aloitus oli elämys! Prikaatilla meidät vietiin luokkaan odottamaan lisäohjeita ja varusteiden sovitusta. Meille annettiin repullinen tavaraa, joka sisälsi mm. maiharit, M05, pakkas- ja sadevarusteet, pipon, kypärän, trangian, ruokaa... Omat vaatteet vaihdettiin inttikuteisiin ja lähdettiin siirtymään kohti urheilukenttää. 

Kahden seuraavan päivän varustus

Urheilukentällä saatiin testata opastetusti armeijan "kuntorataa". Sieltä löytyi kaikenlaisia ylitettäviä ja alitettavia esteitä, kiipeilyä ja muuta mukavaa. Sen jälkeen harjoiteltiin vähän ensiapu juttuja ja suunnistusta. Näiden aktiviteettien jälkeen meidät ladottiin taas armeijan ajoneuvojen kyytiin ja vietiin keskelle metsää syömään ja etsimään sopivia telttapaikkoja. Trangialla kokattu italianpata tonnikalalla maistui yllättävän hyvältä rankan päivän jälkeen!

Teltat pystytettiin ruokailun jälkeen ja seitsemän aikaan illalla alkoi pienimuotoinen illanvietto. Sotkun auto ajoi paikalle ja tarjosi meille munkit ja kaakaot/teetä. Saimme myös nauttia kolmen varusmiehen akustisesta musiikkiesityksestä. Oli todella ihanaa ja tunnelmallista kuunnella taitavaa soittoa ja laulua nuotion äärellä! Siitä saatu hyvä fiilis korvasi kaikki hiertymien aiheuttamat kivut, kylmyyden sekä väsyn. Totuus iski kuitenkin kasvoille kun kömmittiin telttoihin kovalle alustalle nukkumaan. Täytyy myöntää, että nukuin koko yöstä ehkä kaksi tuntia hyvin. Mutta elämyshän se teltassa nukkuminenkin oli ;). Nyt jo naurattaa vaikka aamulla olikin vähän eri fiilis.

Aamulla aamupuurot sekä maalit naamariin ja metsään. Ohjelmassa oli erilaisia rasteja ja vähän suunnistusta niiden välillä. Tarkoituksena oli siis ryhmäytyminen ja ryhmän sisällä toimiminen. Oli ihan hauskaa, saatiin mm. kasata rynnäkkökivääri yhteisvoimin.

Naamasta hieman näkyy huonot yöunet :D

Kokemuksena reissu oli todella hauska ja elämyksellinen! Parasta ehdottomasti oli nuo inttikamppeet, harva pääsee niitä kokeilemaan ilman varsinaista armeijan käyntiä. Ja tulipahan varmistettua, että ikinä en armeijaan tule menemään :D Vaikka meidän meno olikin ihan vaan kevyttä ja leikkimielistä. Ja olihan se siistiä nähdä armeijan toimintaa alueen sisältä käsin! Mutta onneksi eräliikuntaseikkailu on vain kerran elämässä ;D. 

ps. Olen totaalisen rakastunut uuteen kotikaupunkiini. Taidan avautua aiheesta seuraavalla kerralla lisää. <3 

Ensimmäisen ratsastustunnin fiiliksiä!

Vihdoinkin tämä kauan jännitetty asia on ohi ja selvisin siitä kunnialla! Kyseessä on tietenkin ratsastustunti, vieraalla hevosella, vieraassa paikassa. Ja täytyy sanoa, että oli aivan älyttömän ihanaa ja hauskaa! Talli ja ihmiset olivat mukavia ja auttoivat minua, hieman eksyksissä olevaa, kun pyysin. En tajunnutkaan kuinka paljon alle viikossa ehtiikin tulla hevosikävä! Tunnin jälkeen oli niin rentoutunut ja onnellinen fiilis. Talli-ilmalla on selkeästi terapeuttinen vaikutus ja satulassa istuminen on kuin kotona olisi.

Sitten tärkeimpään eli itse hevoseen ja ratsastukseen. Ratsunani oli iso puoliveritamma, Lumia. Tamma oli todella kiltti ja hellyyttävä tapaus. Liikkeet sillä tosin oli niin isot, että oli hetken aikaa totuttelua miten siellä istutaan. Lumia oli vähän hitaasti käynnistyvä, mikä sopi kotoisasti minulle, mutta todella mukava ratsastaa. Siinä oli paljon ratsastettavaa ja käynnistelyn jälkeen ei tarvinnut olla enää kehottamassa eteenpäin.
Tunnilla tehtiin verkassa pääty-ympyröitä sekä avoja, niin ravissa kuin laukassakin. Lopputunnista väänettiin sitten vielä vähän avoja ja sulkuja harjoitusravissa. Itselläni meni tuo tunti lähinnä uuden hevosen opetteluun ja oikeiden nappuloiden löytämiseen. Saatiin me muutamat onnistuneet avot ja sulutkin aikaseksi! Haluan ehdottomasti mennä Lumialla uudestaan ensikerralla ja päästä opettelmaan vielä lisää. Opettaja kyllä osasi valita minulle juuri oikean ratsun ensimmäiselle tunnille, se tuntui hyvin tutulta ja päästiin yhteisymmärrykseen jo aika hyvin :). Seuraavaa kertaa odotellessa! Nyt tosin saa jännittää, että milloin on hyppytunti. Täällä yksi estekammoinen hei! Haluaisin päästä pelosta eroon, mutta se on todella vaikeaa! Ehkä saan sitten aloittaa jollain maahan kaivetuilla versioilla.. :D

Koska postaus ilman kuvia tuntui tylsältä, niin tässä kuvituskuva! Kohta on
vierähtänyt vuosi tästäkin hetkestä :)