Hömpöttelyä

Eilen eli maanantaina päätin, että nyt saa luvan olla helpompi ratsastuspäivä. Niimpä satula ja saappaat jäi kaappiin ja vuorossa oli ilman satulaa ratsastelua piiitkästä aikaa! Ai että, se on kyllä mukavaa puuhaa :). Ihan liian harvoin tulee harrastettua tätä, hyvää lihastreeniä itsellekin!

Ihan turhaksi hömppäilyksi se ei kuitenkaan mennyt, töitä sai ihan tehdä (ainakin minä). Takajalat meinasivat ihan jäädä kyydistä ja taivuttelu oli alkuun haastavaa, kun lavat meinasivat pullahdella ties minne. Kärsivällisellä taivuttelulla ja helpoilla harjoituksilla Wagnerkin pikku hiljaa vertyi ja saatiin ihan hyviäkin pätkiä aikaiseksi! Tehtiin töitä lähinnä niin isolla ympyrällä kun kentälle mahtui, välillä suuntaa vaihtaen poiketen jompaan kumpaan päätyyn.

Käynti oli alkuun todella vaikeaa, mutta kun sen sai ihan hyväksi niin ravi oli jo oikein mukavaa. Lopussa ravi olikin sellaista "matkustelu" ravia :). Laukkaa en saanut oikein hyväksi, mutta tuli sieltäkin pieniä hyviä pätkiä. Laukkaa työstinkin lähinnä siirtymillä ja aina kun tuli muutamakin hyvä askel niin kehuin paljon ja tiputin raviin/käyntiin. Näitä sitten toisteltiin niin kauan kunnes saatiin useampi  hyvä nosto peräkkäin ja pääsin jatkamaan laukkaa hieman pidemmälle. Yllä olevista kuvista kuitenkin näkyy, että ihan hyvin Wagner pyrkii laukkaamaan ylämäkeen. Kuskin nyrkit saisivat tosin olla suorassa eikä tuollaisessa pyörän tanko otteessa.. :)

Enempiä ei sille kertaa tehnyt. Heppa oli tyytyväinen ja tuntui hyvältä vaikken sitä ihan superiksi saanut. Se tosin taitaa olla ihan ratsastajan taidoista kiinni. Mutta kuvia kun katselin niin kiinnitin huomiota heti siihen, että istun paljon suoremmassa kuin ennen! Ja kädetkin pysyivät suurimmaksi osaksi kuosissa, mahtavaa! Jotain olen siis tunneilta oppinut :D.

On se komea <3

Seuraavan reilun viikon ajan mulla on ihan kiitettävästi ohjelmaa, joten tänne ei varmaan paljon päivityksiä ehdi tulla sillä aikaa. Juhannuksen jälkeen varmasti kokoan tarinoita kaikesta tapahtuneesta! Mutta jottei ikävä pääse iskemään mut löytää Instagramista nimellä esssituulia, sekä Snapchatista esssituulia1. Seurailkaa ja lisäilkää ihmeessä! :)

Ja loppuun vielä muutama kuva, ettei se totuus pääse unohtumaan.. Aina ei ole helppoa ja mene koko ajan kivasti :D. Kaiken näköisiä kevätjuhlaliikkeitä mekin osataan esittää!

Ajatuksia pääsykokeesta

Ajattelin kasata ajatuksiani pääsykokeesta näin ennen koetta ja sen jälkeen. En korjaile ja muuntele kirjoituksiani vaan annan fiiliksien vuotaa suoraan tekstiksi. Julkaisen tämän kokeen jälkeen, jotta saan molemmat pätkät samaan postaukseen. En tiedä, onko tällainen kirjoitelma mistään kotoisin, mutta minua helpottaa vähän purkaa ajatuksia tässä stressin keskellä. Pistäkää kommenttia mitä tykkäätte tällaisista teksteistä!

Päivää ennen koetta:

Istun parhaillaan junassa matkalla kohti Kajaania. Matkaa on tosiaan junalla noin 8 tuntia ja siksi täytyi lähteä reissuun jo päivää ennen koetta. Ehtiipähän vielä kerrata ja valmistautua kokeeseen matkallakin, haha :). 

Jännitys on kova, täytyy myöntää. Huomenna pitäisi olla valmis ja antaa parastaan, jotta se opiskelupaikka aukeaisi. Ennakkomateriaali on mukava ja siitä varmasti riittää kirjoitettavaa. Haastattelu jännittää ihan hirveästi, en ole sitä ihmistyyppiä joka on aina ääneessä. Itsensä ylittämistä siis luvassa. Toivon sydämeni pohjasta, että kaikki tekemäni työ riittää opiskelupaikan saamiseen! Enemmän kuin mielelläni alkaisin pakkaamaan muuttolaatikoita ja siirtyisin pohjoisempaan Suomeen!

Ja on tässä reissussa sekin ihanaa, että pääsen näkemään kummitätiäni. Hän asuu Kajaanissa ja pääsen sinne yöksi. Mukavaa päästä vaihtamaan kuulumisia ja näkemään kunnolla! Pääsen myös tiistai iltana vilkaisemaan tallia, jossa tätini käy ratsastamassa. Vähän vakoilemaan minne sitä sitten pääsee ratsastamaan jos sen opiskelupaikan saa ;). 

Nyt ajattelin loppumatkan kuluttaa lukemalla vielä siihen pääsykokeeseen, katselemalla netflixiä, lukemalla kirjaa, kenties ottamalla päiväunet. Vielä 5h 30min jäljellä!

Sekaan yksi kuva viime viikonlopun aamukahveista ja aamukahvi seurasta <3

Päivä kokeen jälkeen:
Nyt on pääsykokeessa käyty ja olen mukavasti matkalla kotiin. Pääsykokeesta jäi ihan hyvä fiilis, vaikka heti kirjallisen kokeen jälkeen vaivuin epätoivoon. Kokeessa oli siis yksi muutaman sivun kirjoitelma ennakkomateriaalin perusteella, lyhyt englannin kirjoitelma kokeessa jaetun aineiston perusteella sekä matemaattinen osuus. Ensimmäinen kirjoitelma meni mielestäni ihan hyvin ja englannin tehtäväkin oli ihan ookoo, mutta olisi voinut olla parempikin. Matikan kohdalla meinasi itku tulla, kokeessa nimittäin selvisi ettei laskinta saa käyttää. Olin siis varautunut laskimen käyttöön (netissä näin luki, mutta se oli virheellistä tietoa..) ja olen aivan onneton matikassa. Hetken siinä itseäni keräilin ja aloin selvittämään niitä matikan tehtäviä. Yhteensä laskuja oli viisi ja sain niistä ainakin kaksi oikein! En tiedä riittääkö se mihinkään, mutta parhaani tein!

Kirjallisen ja haastattelu ryhmäni välissä oli aikaa kolme tuntia, joten suuntasin kummitätini kanssa kahville ja käymään tallilla, missäs muuallakaan :D! Sai vähän keräiltyä itseään kasaan kokeen jälkeen ja ajateltua muuta kuin stressaavia tilanteita. Haastattelu meni hyvin ja siitä sitten jäi hyvä fiilis. Sain sanottua kaiken mitä aijoinkin ja kerroin avoimesti haluavani juuri sinne kouluun, en minnekkään muualle. Nyt sitten alkaa tulosten odottelu, nimien pitäisi tulla julki 1.7! Jos tällä kertaa suoritukseni ei riitä opiskelupaikkaan niin ensi vuonna sitten uutta yritystä. Vähän on sellainen "pessimisti ei pety" asenne ja henkisesti valmistaudun siihen, että kouluun en tule pääsemään. Sen verran keskinkertaisesti meni koe, että varmasti oli paljon parempiakin hakijoita jotka paikat sitten tänä vuonna saavat. Mutta täytyy toivoa parasta ja olla tyytyväinen tähän mitä nyt on :) Sen verran vielä, että täytyy myöntää; viihdyin Kajaanissa. On mulla pieni hätävarasuunnitelma jo ajatuksissa, mutta se ei ole mitenkään varma vielä. Ja toki täytynee ottaa huomioon tuon poikaystävänkin mielipiteet ja koetulokset.. :)

Nyt sekavan tekstin jälkeen kohti viimeistä työviikkoa sekä lomasuunnitelmia!

Jospa pitäisin ohjat kädessä?

Toukokuu hujahti ohi ja sai väistyä kesäkuun tieltä! Enää vajaa kaksi viikkoa töitä ja sitten mullakin koittaa kesäloma, vihdoinkin. Vielä viimeinen loppurutistus ennen kuin elämä vähän hellittää; tässä on nyt ohjelmassa pääsykokeet, töiden viimeiset hetket, koiravahtina olemista ja ties mitä! Tylsää ei ainakaan ehdi tulla. Tämän tekstin kuvat ovat otettu ihan normaalilta ratsastuskerralta. Koitan saada jonkun pian kuvailemaan myös tunnille meidän menoa :).

Ratsastus on tällä hetkellä sellaista ihan ok meininkiä. Wagner on välillä vähän hidas ja painaa kädelle, mutta liikkuu ihan hyvin pienten käynnistelyjen jälkeen. Satula ei tunnu ihan hyvältä taaskaan, mutta tuskin se tuntuukaan ennen kuin selkä saadaan taas ennalleen.

Viimeisellä kahdella tunnilla ollaan keskitytty siirtymisiin, ohjien pitämiseen käsissä ja muutenkin apujen tarkkuuteen. Minulla on ongelmana se, että nyrkit ei pysy kiinni ja ohjat pääsevät luisumaan käsistä. Yllä olevassa kuvassa näkyy hyvin se mitä tarkoitan. Ranteet ja nyrkitkin pitäisi muistaa pitää suorassa eikä tuolla tavalla löysänä. Myös kyynärkulman pitäminen on välillä haastavaa! Siitä sain viime tunnilla kuitenkin positiivistä palautetta, ei tarvinnut huomauttaa tunnin aikana kyynärkulmasta kuin pari kertaa! :)

Omassa istunnassa on hirveästi parannettavaa. Tuntuu, että se on huonontunut tässä viime aikoina. En tiedä onko se edes mahdollista, mutta löydän hirveästi parannettavaa siitä. Yläselkä suoraksi, katse ylös, kädet ryhdikkäämmin ja pohkeet hieman edemmäs. Onneksi pääsen vielä ainakin tämän kuun käymään tunneilla! Siitä on ollut ihan hirveästi hyöytä niin minulle kuin hevosellekkin. Onneksi on kärsivällinen ja ymmärtäväinen opettaja, joka jaksaa muistuttaa samoista asioista "jatkuvasti"!

Kuvista huomaa myös, että Wagner ei ihan pääse venyttämään kunnolla noita etusiaan eteenpäin liikkuessa. Muutenkin koko hevonen tuntunut hieman kankealta, ainakin alkuun. Ehkä se on vanhuuden kankeutta tai jotain muuta, tiedä häntä. Josko se tästä helpottaa taas pian. Ratsastus on kumma laji, välillä menee todella hyvin ja sitten tulee jostain syystä aina takapakkia. Kokoajan on ns. lähtöruudussa. 

Kesäisten ilmojen ansioista ollaan päästy paljon maastoon kävelemään ja alku/loppukäyntejä menemään pellon ympäri. Tekee hyvää Wagnerille päästä kävelemään isoa käyntiä, mitä se ei helposti kentällä tee. 

Tämä teksti on nyt vähän tynkä, mutta ajatus ei meinaa kulkea enää. Tsemppiä kaikille pääsykokeisiin ensi viikolla suuntaaville ja hyvää kesälomaa niille, joilla se jo alkoi! <3